Qufaa jechuun haala infekshinii vaayirasiitiin dhufudha. Vaayirasichi dhiita’uu saanduqa sagalee fi ujummoo qilleensaa fida. Dhiita’uun kun ujummoon qilleensaa akka dhiphatu waan godhuuf hafuura baafachuun ni ulfaata. Daa’imman qufaa qaban qufaa cimaa fi boo’aa kan qaban yoo ta’u, yeroo hafuura baafatan sagalee guddaa fi sagalee olka’aa dhageessisuu danda’u.

Qufaan irra caalaa daa'imman ji'a jahaa hanga waggaa shanii gidduu jiran kan miidhu yoo ta'u, garuu daa'imman umuriin isaanii guddaa ta'e miidhuu danda'a. Ijoolleen tokko tokko yeroo hedduu qufaa ni qabaatu.

Qufaan dafee hammachuu danda'a. Yoo daa’imni keessan hafuura baafachuuf rakkate, yaala hatattamaa barbaadaa.

Mallattoolee fi mallattoolee dhukkuba 'croup' (Signs and symptoms of croup)

• Qufaan yeroo baayyee akka qorra idileetti jalqaba, fkn. ho’a qaamaa, hidhiin dhangala’uu fi qufaa.
• Qufaan daa’ima keessanii gara gara jabeessa fi boo’utti ni jijjiirama, akkasumas akka chaappaa dhaga’amuu danda’a.
• Sagaleen mucaa keessanii korrisaa ta'uu danda'a.
• Mucaan keessan yeroo hafuura baafatu, sagalee ciccitaa fi sagalee olka’aa ta’e dhageessisuu danda’u, kunis stridor jedhama.
• Yoo dhukkubni 'qufaa' cimaa ta’e, gogaan lafee cinaachaa daa’imaa gidduu jiru ykn morma isaanii jala jiru yeroo hafuura baafatan xuuxuu danda’a, akkasumas hafuura baafachuuf rakkachuu danda’a

Qufaan yeroo baayyee akeekkachiisa malee, halkan walakkaa jalqaba. Mallattoon kun yeroo baay’ee halkan kan hammaatu yoo ta’u, halkan lammaffaa ykn sadaffaa dhukkubichaa irratti hammaataa ta’a. Mallattoolee fi mallattoon dhukkuba 'croup' guyyoota sadii hanga afuriif turuu danda'a; haa ta’u malee, qufaa hanga torban sadii turuu danda’a. Sagaleen moorsuun itti fufuu hin qabu.

Kunuunsa mana keessatti (Care at home)

Weerarri salphaan krooppii yeroo daa’imni keessan qufaa hamaa fi boo’aa ta’e qabaatu garuu yeroo tasgabbaa’ee fi qubatu stridor hin qabne, akkasumas hafuura baafachuuf rakkachuu dhabuudha. Qufaan salphaa, yookaan vaayirasii isa fideef yaaliin fayyaa hin barbaachisu. Yeroo baayyee kunuunsa armaan gadiitiin mana keessatti qufaa salphaa to’achuu dandeessa:

• Mucaa keessan tasgabbeessaa, yeroo baay’ee yeroo mufatan hafuura baafachuun waan ulfaatuuf – daa’imni hamma dhiphatu mallattoon isaa hammaataa ta’uu danda’a. Callistee taa’uu, kitaaba dubbisuu ykn TV ilaaluuf yaali.
• Yoo daa’imni keessan ho’a qaamaa qabaatee fi aarii qabaate, paracetamol ykn ibuprofen kennuu dandeessu. Waraqaa dhugaa keenya Dhukkubbii daa’immanii hir’isuuilaalaa.
• Yeroo baayyee 'qufaan' halkan ni hammaata. Ijoolleen hedduun yoo namni isaan bira bule caalaatti qubatu.

Kana booda aarri danfaa fi aarri bulluqaa akka wallaansa fayyaatti hin ajajamu. Faayidaa akka qaban ragaan agarsiisu hin jiru.

Yoom akka doktora argan (When to see a doctor)

Hatattamaan ambulaansii bilbiluu qabdu yoo:

• mucaan keessan hafuura baafachuuf rakkachaa jiraate
• mucaan keessan baay’ee kan dhukkubsate fakkaate, akkasumas yoo addaate, lawwaasa’e
• hidhiin daa’ima keessanii halluu cuquliisaa qabaate
• mucaan keessan dhangala’uu jalqaba ykn liqimsuu hin danda’u.

Doktora ilaaluu qabda yoo:

• daa’imni keessan ji’a jahaa gadi yoo ta’u mallattoolee dhukkuba 'croup' qaba
• lafeen harmaa daa'ima keessanii yookaan gogaan lafee cinaachaa isaanii gidduu jiru yeroo hafuura baafatu ni dhooqa
• mucaan keessan yeroo boqonnaa argatu sagalee xiixu qaba
• daa’imni keessan baay’ee dhiphatee jira yookaan mallattoon isaanii hammaataa dhufeera
• sababa biraa kamiinuu yaaddoo keessa jirta

Yoo daa’imni keessan 'qufaa' salphaa guyyoota afur ol turu qabaate, yookaan xiixuu erga daa'imni keessan 'qufaa' irraa fayyee booda yoo deebi'e, gara doktoraatti isaan geessi.

Doktarri kee qoricha isteeroyidii (fkn. prednisolone yookaan dexamethasone) afaaniin akka fudhatamu ajajuu danda’a. Istirooyidoonni kun dhiita'uu ujummoo qilleensaa hir'isuuf kan gargaaran yoo ta'u, kunis hafuura baafannaa salphisa. Antibaayootikii vaayirasii irratti hin hojjetu, daa'imman dhukkuba 'qufaa' qabaniif hin kennamu.

Yoo daa’imni keessan 'qufaa' cimaa qabaate, hospitaala keessa turuu qaba, achitti itti dhiyeenyaan ilaalamuu qaba.

Qufaan akkamitti babal’ata? (How is croup spread?)

Daa'imman hundi yeroo vaayirasichaan qabaman 'qufaa' hin qaban ta'us, vaayirasiin 'qufaa' kana fide qufa'uu fi haxxiffachuun salphaatti nama irraa namatti babal'achuu danda'a. Yoo daa’imni keessan 'qufaa' qabaate, vaayirasii 'qufaa' fidu akka hin babal’isneef, yeroo fayyaa hin qabne mana barumsaa fi kunuunsa daa’immanii irraa fageessuu qabdu. Yeroo hunda harka sirriitti dhiqachuun vaayirasiin akka hin babal’anne gargaaruu danda’a.

Qabxiilee ijoo yaadatamuu qaban (Key points to remember)

• Qufaa salphaa, yookaan vaayirasii isa fideef yaaliin hin barbaachisu.
• Qufaa yeroo baayyee guyyaa sadii hanga afuriitti ni fooyya’a.
• Yeroo baay’ee yeroo mucaan keessan mufatu hafuura baafachuun waan ulfaatuuf, daa’ima keessan tasgabbeessuuf yaalaa.
• Qufaan dafee hammachuu danda'a. Yoo daa’imni keessan hafuura baafachuu irratti rakkate, gargaarsa yaalaa hatattamaa barbaadaa.
• Dhukkuba qufaa cimaa yoo qabaate daa'imni keessan hospitaala keessatti sirriitti hordofamuu qaba.

Hospitaala Daa’immanii Rooyaal kutaalee Qoricha Waliigalaa fi Qoricha Hafuura Baafannaa fi Hirriba, fi Giddugala Fayyaa Daa’immanii Hawaasaatiin kan qophaa’e. Yaada fayyadamtootaa fi kunuunsitoota RCH kennan beekamtii kenninaaf.

Hagayya 2023 keessa deebiámee ilaalame.

Odeeffannoo Fayyaa Daa’immanii kan deeggaramuu The Royal Children’s Hospital Foundation jedhamu irraati. Arjoomuudhaaf, www.rchfoundation.org.au daawwadhaa.

Ibsa

Odeeffannoon kun marii hakiima yookaan ogeessota eegumsa fayyaa keessan waliin taasifamu bakka buusuuf osoo hin taane deeggaruuf kan yaadamedha. Barreessitoonni barruulee odeeffannoo fayyaa fayyadamtootaa kanaa odeeffannoon sun sirrii, yeroo ammaa fi salphaatti hubatamuu danda’u ta’uu isaa mirkaneessuuf carraaqqii guddaa godhaniiru. Hospitaalli Daa’immanii Mootii Melboorn sirrii ta’uu dhabuu, odeeffannoo akka dogoggoraatti fudhatame, yookaan milkaa’ina sirna wal’aansaa barruulee kennaman kana keessatti bal’inaan ibsame kamiifuu itti gaafatamummaa hin fudhatu. Odeeffannoon barruulee kennaman keessatti argaman yeroo hunda kan fooyya’u waan ta’eef yeroo hunda barruulee kennaman isa dhiyoo ta’e eeruun kee mirkaneeffachuu qabda. Dirqamni si fayyadamaa, waraqaa odeeffannoo fayyaa fayyadamtootaa yeroo ammaa ta’e buufachuu kee mirkaneessuuf sirra jira.