Vaayirasiin jarmii dhukkuboota akka utaalloo, dhukkuba biroonkiyoolayitis, dhukkuba huuba qoonqoo, faalama gurraa, infuleenzaa, maangurroo fi kormommuu fidudha. Vaayirasiin adda addaa dhibbootaan lakkaa'aman jiru.

Utaalloon daa’imman fayyaa qaban irratti baay’ee kan mul’atu yoo ta’u, giddu galeessaan daa’imman mana barumsaa duraa waggaatti yoo xiqqaate qorra ja’a ni qabamu. Daa’imman fayyaa ta’an waggoota jalqabaa jireenya isaanii keessatti waggaatti hanga dhukkuba vaayirasii 12 qabaachuun waanuma barame dha. Akkasumas daa’imman vaayirasii tokko irraa erga fooyya’anii yeroo muraasa booda vaayirasii tokkoon dhukkubsachuun waanuma barame waan ta’eef yeroo hunda dhukkubsatan fakkaachuu danda’a. Daa’imman akkuma umuriin isaanii dabalaa deemuun yeroo baay’ee baay’inni dhukkuba vaayirasii qabamuu ni hir’ata.

Vaayirasiin salphaatti babal’achuu kan danda’u yeroo daa’imman walitti dhiyeenyaan wal qunnaman. Vaayirasoonni baay’een isaanii salphaa yoo ta’an, yaaliin hundarra gaariin mana keessatti boqochuudha.

Mallattoolee vaayirasii (Signs and symptoms of viruses)

Yoo daa’imni keessan vaayirasii qabaate, mallattoolee adda addaa agarsiisuu danda’u, kanneen keessaa:

• funyaan cuqqaaluu yookaan furraa’aa
• iji diddiimatuu, imimmaawuu
• Dhukkubbii lagaa
• ho’ina qaamaa (layidaa)
• shifiiwwan erga qubaan dhiibdee booda sekondii tokkoo fi sanaa ol addaatu (addaachuu) ta’u (akkasumas cinaacha koochoo dhugaatii qulqulluu dhangala’aa sana irratti dhiibdee blanche ta’uu isaa ilaaluu dandeessa)
• qufa’uu yookaan haxxiffachuu
• ol deebisaa fi/yookaan garaa kaasaa
• miira dadhabbiin itti dhaga’amuu
• fedhii nyaataa dhabuu
• walumaagalatti namatti toluu dhiisuu

Vaayirasoonni baay’een isaanii daa’imman irratti salphaa yoo ta’an, daa’imman ji’a sadii gadi ta’an dafanii baay’ee dhukkubsachuu waan danda’aniif hakiimadhaan madaalamuu qabu.

Kunuunsa mana keessatti (Care at home)

Vaayirasiin qoricha saphlaa (antibiotics) dhaan yaalamuu hin danda’u. Wal’aansi hundarra gaariin mana keessatti boqochuun sirni ittisa qaamaa daa’ima keessanii vaayirasicha akka lolu taasisuudha.

Tarkaanfiiwwan salphaa daa’imni keessan caalaatti mijataa taasisuu danda’an tokko tokko kunooti:

• Mucaa keessaniif yeroo dammaqxu yeroo baay’ee akka dhuguuf hamma xiqqaa, kan akka daqiiqaa 15 fi sanaa ol bishaan afaan guutuu kennuu. Kunis dhukkubbii qoonqoo jiidha qabaachuudhaan salphisuuf gargaara, akkasumas dhangala’aa sababa ho’a qaamaa, garaa kaasaa yookaan garaachaa qabaachuutiin bade bakka bu’a.  Dhangala’oo bakka bu’iinsa elektiroolayitii yookaan utubaawwan qorraa deebi’anii bishaan keessa galchuunis karaa gaarii daa’ima keessaniif dhangala’aa kennuudha.
• Dhangala’aa gahaa kennuunis keessumaa daa’imman irratti barbaachisaa dha – kun aannan harmaa yookaan foormulaa, yookaan dhangala’oo bishaan deebisuu kan akka elektiroolayitii ta’uu qaba. Waraqaa dhugaa keenya ilaalaa Laabba’uu Dehydration.
• Mucaan keessan guyyoota muraasaaf yoo nyaata hin nyaanne hin yaadda'inaa. Yeroo miira gaarii itti dhagahamu deebi'anii nyaachuu ni jalqabu.
• Mucaan keessan boqochiisaa.
• Daa’imman keessatti hidhii cufame qulqulleessuuf gargaaruuf copha funyaanii (funyaan) soogidda qabu fayyadamuu.  Daa'imni hidhiin isaa qulqulluu ta'e nyaachisuuf salphaa ta'a.
• Mucaa keessaniif dhukkubbiidhaaf, ykn yoo daa’imni keessan gadda ta’e paracetamol ykn ibuprofen kenni. Waraqaa dhugaa keenya Dhukkubbii daa’immanii hir’isuuilaalaa. Pain relief for children. Mucaa keessaniif aspiriinii hin kenninaa. Dozii sirrii ta’eef asxaa of eeggannoodhaan ilaaluu fi oomishaalee biroo paracetamol ykn ibuprofen of keessaa qaban (kan akka qoricha qufaa tokko tokkoo fi qophii qorraa fi infuleenzaa) daa’ima keessaniif duraanuu akka hin kennine mirkaneessaa.
• Ho'a qaamaa hir'isuuf qofa paracetamol ykn ibuprofen hin fayyadaminaa. Ho'i qaamaa qaamni ofiin akka fooyya'u gargaara.
• Doktarri yookaan ogeessa eegumsa fayyaatiin yoo gorfame malee qoricha biroo hin fayyadaminaa.

Mucaan keessan guyyoota muraasa booda miira gaarii qabaachuu hin oolu, garuu hanga torban lamaatti fayyaa dhabuu danda’a. Qufaa torban hedduudhaaf turuu danda’a.

Shifiiwwan baay’een isaa salphaa waan ta’aniif daa’ima keessaniif dhiphina tokkollee kan hin fidne yoo ta’ellee, dhangala’aan tokko tokko baay’ee ciniinsuu danda’a. Waa’ee wal’aansoowwan dhangala’aa ququnca’uu salphisuuf gargaaruu danda’an ogeessa qorichaa naannoo keessanii wajjin haasa’aa. Yeroo baayyee dhangala’aan ofumaan osoo hin ba’iin guyyoota muraasaaf kan turudha. Yeroo tokko tokko ho'i qaamaa yeroo badu dhangala'aan ni mul'ata. Yeroo shifiin kun mul’atu daa’imni sun fooyya’aa jira jechuudha. Waraqaa dhugaa keenya shifiiwwan jedhu ilaalaa. Rashes.

Yoom akka doktora argan (When to see a doctor)

Yoo daa’imni keessan sa’aatii 48 booda fooyya’iinsa hin arganne, yookaan hammaataa dhufe, gara GP kee bira geessu. Akkasumas daa’imni keessan kanneen armaan gadii keessaa tokko yoo qabaate GP keessan ilaalaa:

• dhukkubbii paracetamol yookaan ibuprofen fayyadamuun hin fooyya’in
• oldeebisaa fi garaa kaasaa walirraa hin cinne (waraqaa dhugaa keenya Faalama Mar’immaanii) ilaalaa Gastroenteritis)
• ho’a qaamaa ol’aanaa sa’aatii 48 booda fooyya’aa hin jirre
• dhuguu diduu ykn sa’aatii jahaaf utubaa qorraa qabaachuu
• dhangala’aa ykn tuqaa yeroo itti dhiibdu hin blanch
• lakkoofsa nappii jiidhaan barame irraa walakkaa gadi
• sababa biraa kamiinuu yaaddoo siif kennaa jiru
• Nyaata gaarii dhabuu ykn ho’a qaamaa daa’ima umriin isaa ji’a sadii fi isaa gadi ta’e

Yoo daa’imni keessan:

• baay’ee kan diimaa ta’e ykn dammaquuf rakkisaadha
• hafuura baafachuu irratti rakkata
• shifii qabaatee mataa dhukkubbii, morma jabaachuu yookaan dhukkubbii dugdaa qaba
• ho’a qaamaa fi shifii gogaa (tuqaa xixiqqoo diimaa ifaa ykn tuqaa diimaa ykn madaa hin ibsamne) kan yeroo dhiibdan gara halluu gogaa adii (addaachuu)tti hin jijjiiramne (waraqaa dhugaa keenya Infekshinii meningococcal ilaali)
• Nyaata gaarii dhabuu yookaan ho’a qaamaa daa’ima umriin isaa ji’a tokkoo fi isaa gadi ta’e

Yeroo tokko tokko vaayirasiin dhukkuba asmii (yoo daa’imni keessan dhukkuba asmii qabaate) ykn hafuura baafachuu (sagalee yeroo hafuura baafatu) fiduu danda’u. Yoo kun ta’e akka yeroo idileetti dhukkuba asmii kana yaali. Yoo hafuura baafachuun haaraa ta’ee fi daa’imni keessan hafuura baafachuu irratti rakkate, gara ogeessa fayyaa keessaniitti isaan geessi.

Dhukkuboonni vaayirasii akkamitti babal’atu? (How are viral illnesses spread?)

Vaayirasiin tokko hidhii (haxxiffannaa yookaan funyaan furraa’aa) fi afaan (haxxiffannaa yookaan qufaa) irraa copha xixiqqoo ta’een nama irraa gara namatti babal’achuu danda’a. Vaayirasiin karaa ol deebisaa yookaan udaan (boolii) illee babal’achuu danda’a, keessumaa yeroo namni tokko garaachaan qabame.

Yeroo baay’ee daa’imni tokko yeroo vaayirasichaaf saaxilamuu fi yeroo dhukkuba kanaan qabaman gidduutti harkifannaatu jira. Harkifannaa kun akka waliigalaatti guyyoota muraasa yoo ta’u, vaayirasiin tokko tokko garuu mallattoon dhukkubaa mul’achuu isaa dura hanga torban lamaa ykn sadii fudhachuu danda’a.

Qulqullinni gaariin carraa vaayirasiin qabamuu yookaan namoota birootti dabarsuu hir'isa. Qulqullinni gaariin kanneen armaan gadii of keessatti qabata:

• yeroo hunda harka sirriitti dhiqachuu
• kooppii ykn meeshaalee nyaataa qooddachuu dhiisuu
• daa’imman akka qufa’an yookaan haxxiffaman gara jilba isaaniitti jajjabeessuu
• hankies osoo hin taane tishuu fayyadamuu – daa’imni keessan akkuma fayyadamaniin tishuu gara bakka kuufamaatti akka darbatuu fi booda harka akka dhiqatan barsiisaa.

Yoo daa’imni keessan vaayirasiin fayyaa hin qabne, hanga deebi’ee fayyaa ta’utti kunuunsa daa’immanii, mana barumsaa daa’immanii yookaan mana barumsaa irraa mana keessa kaa’aa.

Mucaan keessan vaayirasiin akka hin qabamne ittisuun hin danda’amu, garuu sirni ittisa qaamaa daa’ima keessanii nyaata madaalawaa fi hirriba baay’ee akka qabaatan gochuudhaan boca gaarii akka qabaatu gargaaruu dandeessu. Ijoolleen baay’een isaanii guyyaa guyyaan vitaaminii fudhachuun isaan hin barbaachisu. Vaayirasii akka busaa, qamadii, ruubeelaa fi busaa (varicella) ittisuuf talaallii daa’ima keessanii yeroo yeroon beekuu barbaachisaadha.

Qabxiilee ijoo yaadatamuu qaban (Key points to remember)

• Dhukkubni vaayirasii daa’imman irratti baay’ee kan mul’atu yoo ta’u, naannoo kunuunsa daa’immanii, mana barumsaa daa’immanii ykn mana barumsaatti salphaatti kan babal’atudha.
• Waggoota jalqabaa jireenya isaanii keessatti daa’imman waggaatti hanga vaayirasii 12 qabamuun isaanii waanuma barame yoo ta’u, yeroo hunda akka waan dhukkubsatan fakkaachuu danda’a.
• Wal'aansi hundarra gaariin mana keessatti boqochuudha.  Antibaayootikoonni dhukkuba vaayirasii yaaluuf hin gargaaran.
• Yoo daa’imni keessan sa’aatii 48 booda hin fooyya’in, yookaan mallattoon isaanii yoo hammaate, ogeessa fayyaa keessan ilaalaa.

Kutaalee Qoricha Waliigalaa fi Dhukkuboota Daddarboo Hospitaala Daa’immanii Rooyaal fi Kutaa Fayyaa fi Tajaajila Namaa Victorianin kan qophaa’edha. Galtee fayyadamtootaa fi kunuunsitoota RCH ni beekna.

adoolessa 2023 kan gulaalame.

Odeeffannoo Fayyaa Daa’immanii kan deeggaramuu The Royal Children’s Hospital Foundation jedhamu irraati. Arjoomuudhaaf, www.rchfoundation.org.au ilaalaa.

Ibsa

Odeeffannoon kun marii hakiima yookaan ogeessota eegumsa fayyaa keessan waliin taasifamu bakka buusuuf osoo hin taane deeggaruuf kan yaadamedha. Barreessitoonni barruulee odeeffannoo fayyaa fayyadamtootaa kanaa odeeffannoon sun sirrii, yeroo ammaa fi salphaatti hubatamuu danda’u ta’uu isaa mirkaneessuuf carraaqqii guddaa godhaniiru. Hospitaalli Daa’immanii Mootii Melboorn sirrii ta’uu dhabuu, odeeffannoo akka dogoggoraatti fudhatame, yookaan milkaa’ina sirna wal’aansaa barruulee kennaman kana keessatti bal’inaan ibsame kamiifuu itti gaafatamummaa hin fudhatu. Odeeffannoon barruulee kennaman keessatti argaman yeroo hunda kan fooyya’u waan ta’eef yeroo hunda barruulee kennaman isa dhiyoo ta’e eeruun kee mirkaneeffachuu qabda. Dirqamni si fayyadamaa, waraqaa odeeffannoo fayyaa fayyadamtootaa yeroo ammaa ta’e buufachuu kee mirkaneessuuf sirra jira.